Classic Motorshow:ssa Vahvoja tarinoita suomalaisesta ralliautoilusta
Kun teemahallin lavalle tulevana viikonvaihteena Classic Motorshowssa nousee sorateiden virtuooseja, on kyseessä lajin todellisia uranuurtajia, niitä miehiä ja naisia joita enää harvemmin nähdään parrasvaloissa mutta jotka olivat aikoinaan lajin suuria tähtiä Suomessa.
Toki joukosta löytyy myös niitä jotka menestyivät kansainvälisestikin. Sellaiset maailmantähdet kuin Markku Alén ja Simo Lampinen ovat myös mukana, mutta tällä kertaa ei puhuta glamourista Monte Carlon rantabulevardeilla, vaan nyt puhutaan rallista Suomessa. Kilpa-autoilijat pääsevät tapaamaan vanhoja kilpakumppaneitaan ja muita taustatahoja. Muistelemaan millaista oli hakea menestystä ja voittoja maailman kovimmaksi kehutusta rallisarjasta, rallin SM-sarjasta, josta niin automaahantuojat kuin vähitellen muutkin sponsorit olivat kiinnostuneita. Resursseja löytyi ja kisa oli kovaa.
Rallin kehitys Suomessa
Lauantaina aloitetaan klo 12 haastattelutuokiolla, jossa ovat mukana Jorma Lusenius, Timo Mäkelä ja Reino Pättiniemi. Ralliautoilu oli 60-luvulla kehityksensä kuumimmassa vaiheessa. Harrastajakunta kasvoi ja kilpailutoiminta haki toimivia muotoja. Samoihin aikoihin kilpa-autoilijat, kuten Jorma Lusenius ja Timo Mäkelä, olivat tyypillisimmillään monitaitureita. Auton vaihtuminen takavedosta etuvetoiseksi ei ollut mikään juttu, ajettiin kaikilla mitä tarjolla oli. Esimerkiksi Timo Mäkelä vei yhtä sujuvasti niin PV Volvoa kuin "Imppiäkin". Rallikilpailut olivat alkuun pitkiä useamman päivän rypistyksiä, jotka olivat kehittyneet matkailuajoista. Kasvavalla kilpailijajoukolla oli kuitenkin kova nälkä ajaa enemmän kilpaa, mutta pitkien kisojen järjestäminen vaati järjestäjiltä paljon.
Muodostui tarve lyhyemmille kilpailumuodoille yksi uuden formaatin keskeisiä kehittäjiä oli Reino Pättiniemi. Hän ehti olla monivuotinen ratamestari ja kilpailunjohtaja Jyväskylän Suurajoista, joten hän jos joku tietää mitä pitkän rallikilpailun järjestäminen vaatii. Miksi ei voitaisi ajaa lyhyempiä kilpailuja, päivässä läpi vedettäviä? Pienoisrallikonsepti kehittyi näistä ajatuksista ja kilpailutyypin pioneerina tunnetaan Pättiniemen johtama Mänttä 200 Ajo. Kilpailijat osallistuivat noina aikoina hanakasti myös niin kutsuttuihin puistoajoihin, jotka tunnetaan nykyään kokonaan omana lajinaan, rallisprinttinä. Ralleissa kilpailevat kuljettajat ajoivat myös paljon ratakisoja. Sorapoluilta asvalttiradoille loikkaaminen oli myös osoitus sen ajan taitureiden monipuolisuudesta, ei tyydytty kehittämään sorataitoja vaan ajettiin ajamisenpalosta erilaisia kisoja, erilaisilla pinnoilla ja erilaisilla autoilla. Mm. noista teemoista keskustellaan tällä asiantuntevalla joukolla.
Sinivalkoisen Saabin tarina
Aivan 70-luvun alussa pyörähti käyntiin menestystarina, jonka moni kevyemminkin rallia seuraava muistaa: sinivalkoisen Saab-tiimin voittokulku jopa kansainvälisellä tasolla. Toiminnan ytimessä oli tämä kolmikko, joka nousee lavalle lauantaina klo 14, Simo Lampinen, Tapio Rainio ja Robi Gröndahl.
Robi Gröndahl oli vahva taustahahmo suomalaisten oman Saab-tiimin perustamisessa, sillä hän työskenteli Scan-Auton tekniikkapuolella. Hän rakensi tehtaan oppeja hyödyntäen nuo kovakulkuiset 96 Saabit ja ajoi niillä myös itse. Alkuun kuljettajiksi pestattiin yksittäisiin kisoihin koviakin nimiä, kuten Leo Kinnunen. Pian talli satsasi kuitenkin vakiokuljettajiin, jollaisia Simo Lampinen ja Tapio Rainio olivat. Tulostakin alkoi syntyä, tallin huippuhetkin kuului Simo Lampisen voitto tiimi autolla Jyväskylän Suurajoissa 1972. Kova suoritus oli myös Tapsa Rainion voitto erittäin kovatasoisessa Tunturirallissa 1974. Tuolloin energiakriisistä johtuen oli valtaosa ralleista maailmalla peruttu ja lähtölista oli kovempi kuin usein Suurajoissa. Kun Saab 96 alkoi yleisen tekniikan kehittymisen myötä jäädä ralleissa jalkoihin, ryhtyi sinivalkoinen rallitiimi kehittämään kilpuria 99-mallista, kysymmekin Robi Gröndahlilta mm. mikä on hänen käsityksensä, miksei 99 Saab koskaan seurannut 96:n menestystä rallipoluilla?
Opel ja Volvo - automerkkien kisa mestaruuksista
Sunnuntain ensimmäisessä sessiossa lavalle kutsutaan asiantuntijoita kahden kovan rallitiimin ajoilta. 60-70-luvun vaihteessa Opel menestyi rallissa "poppareillaan" ja "ralli-kadetilla". Kuljettajina olivat Hannu "Hantta" Palin, Markku Alén ja Eeva Heinonen (nyk. Lindholm) ja he kaikki ovat mukana Classic Motorshown muistelotuokiossa.
Opelin kanssa kovaa kisaa sorateiden herruudesta kävi Volvo. Amazonin jälkeen haluttiin lanseerata uusi malli 142 ja ralli otettiin merkittäväksi markkinointivälineeksi. Volvo houkutteli kuskeikseen parhaimmistoa ja onnistuikin saamaan Opelilta Eeva Heinosen ja Markku Alénin. Rallin yleinen suosio toi mukanaan kuljettajien ja automaahantuojien lisäksi peliin vielä kolmannen elementin, sponsorit. Volvot muistetaan ensimmäisinä vahvasti sponsorivärein "nimikoituina" ajokkeina ralleissa. Voidaan sanoa että tuolloin sivu kääntyi kuljettajien ja automerkkien yhteisestä "harrastuksesta" markkinoinnin ja promootion aikakaudelle, jossa ralliautoilijat olivat mitä erilaisimpien kuluttajatuotteiden mannekiinejä. Millaiset muistot kuljettajilla on noilta ajoilta, kun kotimaisessa rallissa mentiin "korkealla ja kovaa"?
Fordin vahva ja pitkä historia suomalaisessa rallissa
Erityisesti Escort on erottamaton osa Suomalaisen rallin maisemaa pitkältä ajalta, aina 70-luvun alusta alkaen. Fordin maahantuoja lähti 70-luvun puolivälissä vahvasti mukaan rallitoimintaan erityisesti Timo Putkosen aloitettua merkin markkinoinnista vastaavana Suomessa. Kuitenkin jo ennen näitä panostuksia oli Escortin tietä Suomen rallivaltiaaksi silottanut veljeskaksikko Risto ja Ilkka Kivimäki. He ajoivat vuonna 1970 Pohjolarallin voittoon. Se oli nuorilta veljeksiltä temppu, joka ei voinut jäädä huomaamatta.
Kun 1975 lanseerattiin kakkoskoppainen Escort, maahantuoja satsasi sen markkinointiin juuri rallipolkujen välityksellä. Samalla malli siirtyi myös kisaamaan 1-ryhmässä ja kotimaiset Ford Escort kuljettajat nousivat lajin huipulle. Fordin pitkäaikaisin kuljettaja Suomessa oli Kyösti Hämäläinen. Timo Putkonen oli itsekin niin sisällä rallitoiminnassa että toimi ajoittain Hämäläisen kartturina. Hämäläinen sai "palkinnoksi" menestyksestään kotimaan kisoissa kovan 4-ryhmän auton ajettavakseen Jyväskylän Suurajoihin 1977 - ja otti ja voitti koko kisan. Viimeistään se sinetöi Escortin paikan suomalaisen rallin historiankirjoituksessa. Mitä rallitiimin pyörittäminen Suomessa oli noina aikoina, millaisia muistoja jäi mieleen, siitä ovat meille kertomassa Risto Kivimäki, Kyösti Hämäläinen ja Timo Putkonen.
Classic Motorshow 7.-8.5.2016
Sorateiden virtuoosit haastattelut
Lauantai klo 12:00 Jorma Lusenius, Timo Mäkelä ja Reino Pättiniemi
Lauantai klo 14:00 Robert Gröndahl, Simo Lampinen ja Tapio Rainio
Sunnuntai klo 12:00 Markku Alen, Eeva Lindholm (Heinonen), Hannu Palin
Sunnuntai klo 14:00 Kyösti Hämäläinen, Risto Kivimäki, Timo Putkonen
Muodostui tarve lyhyemmille kilpailumuodoille yksi uuden formaatin keskeisiä kehittäjiä oli Reino Pättiniemi. Hän ehti olla monivuotinen ratamestari ja kilpailunjohtaja Jyväskylän Suurajoista, joten hän jos joku tietää mitä pitkän rallikilpailun järjestäminen vaatii. Miksi ei voitaisi ajaa lyhyempiä kilpailuja, päivässä läpi vedettäviä? Pienoisrallikonsepti kehittyi näistä ajatuksista ja kilpailutyypin pioneerina tunnetaan Pättiniemen johtama Mänttä 200 Ajo. Kilpailijat osallistuivat noina aikoina hanakasti myös niin kutsuttuihin puistoajoihin, jotka tunnetaan nykyään kokonaan omana lajinaan, rallisprinttinä. Ralleissa kilpailevat kuljettajat ajoivat myös paljon ratakisoja. Sorapoluilta asvalttiradoille loikkaaminen oli myös osoitus sen ajan taitureiden monipuolisuudesta, ei tyydytty kehittämään sorataitoja vaan ajettiin ajamisenpalosta erilaisia kisoja, erilaisilla pinnoilla ja erilaisilla autoilla. Mm. noista teemoista keskustellaan tällä asiantuntevalla joukolla.
Sinivalkoisen Saabin tarina
Aivan 70-luvun alussa pyörähti käyntiin menestystarina, jonka moni kevyemminkin rallia seuraava muistaa: sinivalkoisen Saab-tiimin voittokulku jopa kansainvälisellä tasolla. Toiminnan ytimessä oli tämä kolmikko, joka nousee lavalle lauantaina klo 14, Simo Lampinen, Tapio Rainio ja Robi Gröndahl.
Robi Gröndahl oli vahva taustahahmo suomalaisten oman Saab-tiimin perustamisessa, sillä hän työskenteli Scan-Auton tekniikkapuolella. Hän rakensi tehtaan oppeja hyödyntäen nuo kovakulkuiset 96 Saabit ja ajoi niillä myös itse. Alkuun kuljettajiksi pestattiin yksittäisiin kisoihin koviakin nimiä, kuten Leo Kinnunen. Pian talli satsasi kuitenkin vakiokuljettajiin, jollaisia Simo Lampinen ja Tapio Rainio olivat. Tulostakin alkoi syntyä, tallin huippuhetkin kuului Simo Lampisen voitto tiimi autolla Jyväskylän Suurajoissa 1972. Kova suoritus oli myös Tapsa Rainion voitto erittäin kovatasoisessa Tunturirallissa 1974. Tuolloin energiakriisistä johtuen oli valtaosa ralleista maailmalla peruttu ja lähtölista oli kovempi kuin usein Suurajoissa. Kun Saab 96 alkoi yleisen tekniikan kehittymisen myötä jäädä ralleissa jalkoihin, ryhtyi sinivalkoinen rallitiimi kehittämään kilpuria 99-mallista, kysymmekin Robi Gröndahlilta mm. mikä on hänen käsityksensä, miksei 99 Saab koskaan seurannut 96:n menestystä rallipoluilla?
Opel ja Volvo - automerkkien kisa mestaruuksista
Sunnuntain ensimmäisessä sessiossa lavalle kutsutaan asiantuntijoita kahden kovan rallitiimin ajoilta. 60-70-luvun vaihteessa Opel menestyi rallissa "poppareillaan" ja "ralli-kadetilla". Kuljettajina olivat Hannu "Hantta" Palin, Markku Alén ja Eeva Heinonen (nyk. Lindholm) ja he kaikki ovat mukana Classic Motorshown muistelotuokiossa.
Opelin kanssa kovaa kisaa sorateiden herruudesta kävi Volvo. Amazonin jälkeen haluttiin lanseerata uusi malli 142 ja ralli otettiin merkittäväksi markkinointivälineeksi. Volvo houkutteli kuskeikseen parhaimmistoa ja onnistuikin saamaan Opelilta Eeva Heinosen ja Markku Alénin. Rallin yleinen suosio toi mukanaan kuljettajien ja automaahantuojien lisäksi peliin vielä kolmannen elementin, sponsorit. Volvot muistetaan ensimmäisinä vahvasti sponsorivärein "nimikoituina" ajokkeina ralleissa. Voidaan sanoa että tuolloin sivu kääntyi kuljettajien ja automerkkien yhteisestä "harrastuksesta" markkinoinnin ja promootion aikakaudelle, jossa ralliautoilijat olivat mitä erilaisimpien kuluttajatuotteiden mannekiinejä. Millaiset muistot kuljettajilla on noilta ajoilta, kun kotimaisessa rallissa mentiin "korkealla ja kovaa"?
Fordin vahva ja pitkä historia suomalaisessa rallissa
Erityisesti Escort on erottamaton osa Suomalaisen rallin maisemaa pitkältä ajalta, aina 70-luvun alusta alkaen. Fordin maahantuoja lähti 70-luvun puolivälissä vahvasti mukaan rallitoimintaan erityisesti Timo Putkosen aloitettua merkin markkinoinnista vastaavana Suomessa. Kuitenkin jo ennen näitä panostuksia oli Escortin tietä Suomen rallivaltiaaksi silottanut veljeskaksikko Risto ja Ilkka Kivimäki. He ajoivat vuonna 1970 Pohjolarallin voittoon. Se oli nuorilta veljeksiltä temppu, joka ei voinut jäädä huomaamatta.
Kun 1975 lanseerattiin kakkoskoppainen Escort, maahantuoja satsasi sen markkinointiin juuri rallipolkujen välityksellä. Samalla malli siirtyi myös kisaamaan 1-ryhmässä ja kotimaiset Ford Escort kuljettajat nousivat lajin huipulle. Fordin pitkäaikaisin kuljettaja Suomessa oli Kyösti Hämäläinen. Timo Putkonen oli itsekin niin sisällä rallitoiminnassa että toimi ajoittain Hämäläisen kartturina. Hämäläinen sai "palkinnoksi" menestyksestään kotimaan kisoissa kovan 4-ryhmän auton ajettavakseen Jyväskylän Suurajoihin 1977 - ja otti ja voitti koko kisan. Viimeistään se sinetöi Escortin paikan suomalaisen rallin historiankirjoituksessa. Mitä rallitiimin pyörittäminen Suomessa oli noina aikoina, millaisia muistoja jäi mieleen, siitä ovat meille kertomassa Risto Kivimäki, Kyösti Hämäläinen ja Timo Putkonen.
Classic Motorshow 7.-8.5.2016
Sorateiden virtuoosit haastattelut
Lauantai klo 12:00 Jorma Lusenius, Timo Mäkelä ja Reino Pättiniemi
Lauantai klo 14:00 Robert Gröndahl, Simo Lampinen ja Tapio Rainio
Sunnuntai klo 12:00 Markku Alen, Eeva Lindholm (Heinonen), Hannu Palin
Sunnuntai klo 14:00 Kyösti Hämäläinen, Risto Kivimäki, Timo Putkonen
Kuva: Marko Mäkinen
