Timosen kokeilu VW Pololla jätti nälkää loppukaudeksi
Henri Timonen (LahUA) - Jussi Kärpijoki (PaiUA) debytoivat lauantaina päättyneessä Arctic Lapland Rallyssa ensi kertaa SM1-luokassa, joka on Ralli SM:n luokista "pääluokka". Kilpailu tarjosi kaksikolle kokemusta monipuolisesti, mukaan mahtui niin onnistumisen kuin epäonnistumisen hetkiäkin.
Ajokkina kaksikolla oli brittiläisen Dom Buckley RSC:n VW Polo R5 ja samainen tiimi hoiti myös auton huollon kilpailussa. Ajokin lähihistoriasta kuljettajina löytyivät Roope Korhonen, sekä Viron Egon Kaur. Ennen kilpailua Timosen autokunta ennätti kisaviikolla hieman tutustua ajokkiin, mutta isompia tavoitteita kilpailulle ei asetettu, lähinnä tavoite oli kokemus R5-kalustosta.
Avauspäivänä perjantaina kilpailussa ajettiin viisi erikoiskoetta. Timosen autokunnassa kilpailu käynnistyi varsin kohtuullisesti, mutta jo avauspätkän loppupuolella iski ensimmäinen yllätys. Edellä menneen kilpailijan nostattama lumipöly pakotti nostamaan kaasua jotta näkyvyys säilyisi. Toisena ek:na ajetulla Mäntyvaaran erikoiskokeella hevosvoimia vapautettiin raviradan alueella ja vauhti jatkui hyvänä.
Päivän kolmas erikoiskoe oli mitaltaan 26 kilometriä ja lähes maaliin asti päästiin, kunnes ajomaitti hieman liiaksi imaisi mukaansa, sen seurauksena kutsui lumihanki ja autoa kaivettiin tielle pitkään ja hartaasti, yli 15 minuuttia. Nostotalkoiden jälkeen ajetuilla kahdella erikoiskokeella vauhti pysyi edelleen hyvänä, Mäntyvaaran uusintakierroksella koputeltiin jo kympin sakkia.
Perjantai sujui tyhmää ajovirhettä lukuun ottamatta 25 km:n testiin nähden hyvin. Olosuhde oli erittäin hyvä kun saatiin puhtaaseen uraan ajaa, eikä pöperö lumi juuri haitannut. Tuollaisella pidolla ja olosuhteella pystyisi auton ominaisuuksia käyttämään paljon enemmän hyväksi, mutta haluttiin kaikki kilsat fiksusti talteen, kertoo Timonen avauspäivästä.
Lauantaina ohjelmassa oli seitsemän erikoiskoetta ja toiveet upeasta rallisäästä eivät toteutuneet. Lunta ja jäätävää vesitihkua oli tarjolla, joten olosuhteiden puolesta luvassa oli vähän kaikkea. Päivän alku sujui vielä kohtuullisesti, kunnes toisella erikoiskokeella eteen tuli uusia ongelmia tekniikan muodossa.
-Lauantai alkoi hyvin, Aittajärvellä pito oli jälleen erittäin hyvä ja Siikakämä tuli 18 kilometriin asti kivasti, mutta sitten turbon pop-off venttiili alkoi oireilla. Se vaikutti auton ahtamiseen, joten vauhtia jouduttiin ottamaan reilusti pois. Iltapäivä oli hankala lumisateen takia ja pöperössä ei vähäisellä kokemuksella haluttu hölmöillä, joten päätettiin ajaa fiksusti nauttien kilpailu loppuun.
Kilpailussa ajettiin kaikkiaan kolme yleisöerikoiskoetta, jotka sujuivat oudollakin kalustolla rivakkaan tahtiin. Kolmas kerta arktista seikkailua, sekä kolmas kerta maaliin, on saavutus joka jää positiiviselle puolelle kokemuslistaa.
-Ne yleisöpätkät näyttää tosiaan sopivan ja auton käsittely itsessään on varmaan ihan hyvää, mutta nuotin ja auton ominaisuuksien hyödyntäminen metsäpätkille vaatii kilsoja, mutta erittäin tyytyväisiä oltiin noihin yleisöpätkiin, todellakin. Makea laite on tuo auto ja varmasti nälkää jäi, mutta myös budjetti edellä mennään, joten katsotaan mitä loppuvuodesta keksitään, päättää Timonen.
Kuva: Merita Mäkinen
