Anssi Tawast
Uusi vuosi ja uudet kujeet. Tämä lauseke toteutui jälleen kerran myös Keski-Suomessa Anssi Tawastin ja Toofastracingin kohdalla. Kausi 2009 avattiin tammikuun loppupuolella SM-sarjan avausosakilpailussa Arctic Lappland Rallyssa Rovaniemellä.
Alkaneelle kaudelle Anssi ja kumppanit olivat saaneet suuren muutoksen lähes jokaiselle osa-alueelle ralliautoilussaan. Vanhaa tuttua oli ainoastaan uuden kaluston vetotapa, laitteet raapivat siis edelleen etupyörillä. Kaluston olemus, kartturi, nuotitettava kilpailu ja se, että kyseessä oli ehkä yksi haastavimmista yksittäisistä kilpailuista, tarjosi ison kasan haasteita jotka tulisi käsitellä lähinnä kuljettajan pääkopan sisällä rauhallisesti ja järjellä.
Varsinaista kilpailua edelsi neljän päivän ennakkotutustumisjakso jossa 231km kilpailureitille tehtiin nuotitus. Tämä rauhallinen aikataulu mahdollisti varsinkin aloittelijalle hyvät puitteet kerätä kokemusta juuri nuotin teosta. Nuotitusjaksolla kalustona toimi Astra Gsi joten kohtuu tutunoloisella laitteella saatiin mutkat hyvin paperille. Yksi olennainen seikka nuotituksen aikana oli myös kartturin Mika Leistiön tuoma kokemus. Viidettä kertaa Rovaniemellä kartturoiva mies toi erittäin paljon hyödyllisiä vinkkejä kisaa ajatellen jo kilpailua ennen.
Pitkään kilpailuun startattiin tarkoituksena ajaa täysin omaa ajoa tasaisesti ja ilman riskiä. Kun laitteisiin ja kyseiseen kilpailuun oli satsattu suhteellisen isoja summia, ei opintomatkaa kannattanut lyödä "läskiksi" heti kättelyssä tyhmällä ajovirheellä. Kuljettajan aikaisempi sekava ajotyyli oli siis tarkoitus muttaa harkituksi opiskeluksi jolloin muiden menoa ei paljoa seurailla ja keskitytään pitämään omat ajatukset kasassa. Oma hommansa muuten siinäkin ;)
EK 1-2
Perjantai startattiin Mäntyvaarassa (11,27km) joka koostui aikaisemmista vuosista tutulla raviradan osuudella ja jatkui pidemmälle takamaastoon. Alun pyöritykset jotka tulisivat tutuksi vielä useampaan kertaan ja ja loppu vauhdikasta osuutta osin läpi soramonttujen. Aloitus ihan ok eikä tyhmiä virheitä. Kakkosella sitten päästiin jo makuun mitä tuleman pitää. 23.18km pitkä Aittajärvi pisti ensikertalaisen jo koetukselle. Pätkä tuli kuitenkin maltilla vaikka vauhdikkaita ylityksiä oli enemmän kuin tarpeeksi. Täällä kävikin selväksi, kuka on aloittelija ja ketkä vetää rankalla rutiinilla suorastaan posketonta vauhtia. Joonas Lindroos ja Vesa Hirvonen päästelivät aloittelijalle jauhot suuhun yli puolen minuutin marginaalilla. Hyvillä mielin kuitenkin pätkältä ulos ja kohti ensimmäistä huoltoa.
EK 3-5
Iltapäivän lenkille Kemijärven suuntaan siirryttiin huollon jälkeen. Tämä pitkä (66km) kolmen pätkän paketti ajettaisiin kisassa kahteen kertaan ja se tulisi olemaan tuoreelle miehelle kohtuullisen kova koitos. Heinunkierto 23,29km,Eniselkä 14,12km ja Ristilampi 28,56km tekevät kilometreissä saman verran kuin yksi F-Cup-osakilpailu. Pätkät päästeltiin fiksusti lävitse ilman tilanteita. Sijoitus SM 2-vetoluokassa ennen illan viimeistä 3,7km Mäntyvaaran yleisöerikoiskoetta 6. noin 2 minuuttia johtavaa Joonas Lindroosia perässä.
EK 6
Illan viimeinen pikarykäisy tehtiin aamusta lyhennetyllä Mäntyvaaran raviradalla. 3,70km pitkä kansainvälisesti lausuttu "mikimaus" pätkä raviradan keinovaloissa oli mukava kokemus. Reilusti yleisöä kerännyt ilta toi mukavasti fiilistä ja Mikan kanssa ajateltiin hieman rykäistä kun noita tuttuja oli mukavasti katsomossa. Tuloksena lyhyen pätkän pohjat ja katsomoa miellyttävät ajolinjat. Citikan tekniikka mahdollisti reilut rajottimen tarkistelut usealla vaihteella sekä sytytyksen katkaisu vaihteen vaihdot kaasu pohjassa. Yleisöpätkän hyppyrikin nelosella nostamatta yli. Pienestä kiposta lähtee mukavasti melua.... Hyvillä mielin yötauolle, varmasti ensimmäinen päivä maaliin ilman likitilanteita. Sijoitus nousi illan päätteeksi 5. sijalle.
EK 7-9
Lauantaihin startattiin aikaisin aamulla ja suunnaksi otettiin varmasti aamuherätyksenä hommansa hoitava Siikakämä (27,43km). Herätystä olisi tarvittu "Kämän" isolla tiellä kun se tuli pumpattua aika huolella. Tämän jälkeen rytmiä alkoi löytyä ja maalipäässä räsähti yksi vasen kohtuu tyylikkäästi silmille. Penkka pelasti tilanteen ja ensimmäinen nojaus valleihin otettiin vasta tässä vaiheessa. Jälleen maalissa kävi ilmi ammattilaisten vahva osaamisen taso, selkään heti aamun avauksessa 35 sekuntia. Nou hätä...
Jyrhämäjärven suuntaan päästin Vanttauskosken välitankkauksen kautta. Jo nuotituksessa kyseisestä pätkästä oli juteltu useaan otteeseen ja ainakaan näin kuskin näkövinkkelistä syvillä ojilla varustettu ahdas alkuosa ei olisi antanut armoa ajovirheelle. Keskiosalta löytyi erittäin vauhdikas valtiontien osuus jossa pikku "Sitikalla" oli kaivettava kaikki eväät esille Hondia vastaan. Maalissa varmanpäälle ottaminen toi sijoituksen 5. Tukkaan taas se puoli minuuttia. Hurjaa touhua...
Puolen päivän tienoolla oli vuorossa kolmatta eli viimeistä kertaa Mäntyvaaran raviratapyöritys (3,70km). Jälleen mukavasti yrittämällä pätkä maaliin ja tauolle. Sijoitus tauolla Hirvosen Vesan ja Rintamäen Antin aamun teknisten keskeytysten johdosta nousi sijalle 3.
EK 10-12
Lauantain tauolta edessä oli vielä yksi iso askel kohti maalia. 66km sisältävä kolmen pätkän paketti kiersi uudelleen perjantai-illalta tutut pätkät Kemijärven suunnalla. Eli jäälleen yksi normirallin mittainen lenkki. Kun reissu oli tullut tähän asti fiksusti ilman turhaa riehumista, oli tarkoitus sama linja jatkaa loppuun asti. Näissä paikoissa aikaisemmin kuskin kupoli on mennyt aina joskus oikosulkuun ja jotain tyhmää on tapahtunut. Teknistä vikaa piti myös varoa, automme oli toiminut täysin moitteetta, mutta kaikki on aina mahdollista.
Jokaisella kolmella pätkällä kärkeen jäätiin lisää, mutta viimeisen pätkän puolivälissä toisena ollut Kalle Pinomäki joutui keskeyttämään tekniikan petettyä, olimme kuin varkain toisena kokonaiskilpailussa.
Maalissa Joonas Lindroos Hondalla oli yli 4 minuutin marginaalilla täysin omaa luokkaansa, mutta hänen jälkeensä tekniset keskeytykset muokkasivat lopputuloksia raakalla kädellä. Olimme toisena ja Honda pilotti Mika Hirvikangas kolmas. SM-Sarjan pistetilanne näyttää ensimmäisen kilpailun jälkeen vähintäänkin erikoiselta. Kärkipaikalla ei muutosta viime kauteen ole, mutta muuten pakka on sekaisin. Tilanne todennäköisimmin normalisoituu kolmen viikon päästä Mikkelissä kun Vesa Hirvonen sekä varsinkin Kalle Pinomäki uudella Rellun R3:lla pääsevät haastamaan hallitsevaa mestaria. Meidän tiimissä oppirahat ovat edelleen maksussa ja nostamme vauhtia maltilla kokemuksen karttuessa.
Toofastin 10 ajatusta "Tunturista"
1. On muuten härskiä tuo kaksivetoluokan kärkiukkojen vauhti. Auto täytyy tuntea aivan huippu hyvin ja nuottiin pitää olla rutiininomainen suuri luotto. Vetäkää vaan porot sieraimiin, mutta Suomen kahdella pyörällä vetävien kovimmat sällit on täällä (ja tosiaankaan meikäläistä ei vielä pariin vuoteen tarvii laskea tähän kastiin, tai välttämättä koskaan). Jos sekoittaa tuloslistaa Opelilla F-cupissa eri osakilpailuissa, on ihan "pystymetässä" näissä kisoissa. Ollaan siis humppaveikkoja vielä pitkän aikaa... Nii ja sitten vielä tuo 3-4 neliveto kärkiukkoa ja niitten vauhti, jotain aivan sairasta...
2. Keskeytysten johdosta kaksivetoluokan voittajan marginaali seuraavaan huikeat 4 minuuttia 10 sekuntia. Suvereeni suortitus. Jaetaan se ajettuihin kilometreihin kisassa. 1,08 sekuntia/kilometrille. Tuohon yhden sekunnin/kilometri kurominen kuulostaa jo vähän realistisemmalta, mutta jos joku sanoo, että "jumaliste jäi yli neljä minsaa" niin täytyy muistaa että siellä vedettiin noin 4 F-Cup -osakilpailua putkeen kilometreissä (231km). Paksulle pojalle tuli aina välillä hieman hiki ;).
3. "Rättäri" saa vähän siipeensä noista 16" pyöristä. Jyrhämäjärven suoralla huiput tauluun vinguttamisen päätteeksi 168km/h eikä yhtään enempää. Ja Mäntyvaaran pyörityksissä perjantai-iltana pohjat. Tuskin jäi epäselväksi missä auto on parhaimmillaan.
4. Kartturin rooli tällaisessa kisassa nousee entisestään suurempaan rooliin. Leistiön Mikalle täydet pisteet. Vinkkejä tuli matkan varrella mukavasti. Lauantai-illan baarireissulle Mika saikin sitten "vapaat kädet". Käytti muuten täysillä tilaisuuden hyväksi.
5. Kisan ns. "pelipaikat" tuli laitettua nuotissa hyvin huomioituna talteen. Sekään, että joku puusilmä oli vienyt Heinunkierto1:llä yhden liikennemerkin joka oli nuotissa auttamassa hahmotusta mutkan jarrutukseen, ei haitannut. Tuli vaan mieleen viikolla että varmasti joku noheva "ralliperuna" ruuvaa kyltin pois ulosajon toivossa, sen verran härski oli lähestyminen ja jarrutus tiukkaan mutkaan. Fiksua touhua?
6. Meidän kalustossa ei matkan varrella ilmennyt kuin kaksi vikaa. Uudet vyöt löystyivät aina välillä kesken pätkän kun patikossa rytkytettiin menemään. Kartturi poltti pari sulaketta lasinnostimesta kun siirtymällä oli pakottava tarve avata ikkunaa hetkeksi.
7. Hantusen Timo on kiertänyt muutakin kuin tahkoa. Lohkaisi nuotin aikana, että hän ei muista reitin olleen näin nopeassa kunnossa koskaan...
8. Lauantaina aamusta pidettiin mukavaa juttutuokiota pätkien lähdössä itse Mika Häkkisen kanssa. Siinä Mika vähän katseella mittaili kun Mitsun molemmin puolin röpötti "Rättisitikka". Meikäläinen edellä ja V-P Teuronen heti takana. Ei muuta kun penkat keltaiseksi ja hymyssä suin pätkille...
9. Citikan alusta oli kaikin puolin positiivinen yllätys. Aikaisemmin ei kokemuksia ns. paremmista iskareista ole, mutta patikossa ei virhepomppuja tullut. Samoin auton hyppääminen oli arvoitus. Mäntyvaaran hyppyri tuli suoritettua nostamatta nelosella kahdella jälkimmäisellä kerralla.
10. Hyvä maku jäi reissusta kaikin puolin. kokemusta tuli rutkasti lisää. Ajo oli kuitenkin sen verran varmanpäälle ajoa, että reservissä on jonkun verran. Totuus on kuitenkin se, että kärki kurvailee tässäkin luokassa aivan omaa tahtiaan. Se on vähän samalla lailla kun sadussa kävi kun jänis ja kilpikonna lähtivät kilpajuoksuun. Tunturissa jänis voitti ja kilpikonna tuli omaa varmaa tahtiaan maaliin.
Kiitokset kaikille tutuille ja tuntemattomille kannustuksesta. Sitä onkin saatu mukavasti monelta suunnalta. Mikä ei tapa, se vahvistaa.
